tag:blogger.com,1999:blog-2984515547120634993.post596835732880098634..comments2022-02-09T01:56:53.565-08:00Comments on Askel ja unelma kerrallaan: Hidasta menoa - liianko hidasta?Sarihttp://www.blogger.com/profile/17396576201123313021noreply@blogger.comBlogger2125tag:blogger.com,1999:blog-2984515547120634993.post-29872144883436024732016-08-27T11:56:39.241-07:002016-08-27T11:56:39.241-07:00Ihana kuulla! On niin vaikea muistaa, että jokaine...Ihana kuulla! On niin vaikea muistaa, että jokainen etenee omalla tahdilla ja omilla tavoitteilla. Vertaamisen tielle on pelottavan helppoa lähteä. Ajattelin, jos tällä saisin tehtyä näkyväksi sitä, että juoksijoita on erilaisia ja kaikki ovat yhtä arvokkaita. Tärkeintä on, että saadaan ja voidaan tehdä. Vielä tärkeämpää on, että nautitaan siitä, mitä tehdään. Sarihttps://www.blogger.com/profile/17396576201123313021noreply@blogger.comtag:blogger.com,1999:blog-2984515547120634993.post-11240889569976152122016-08-23T10:44:07.832-07:002016-08-23T10:44:07.832-07:00Onpa hienoa, kun löysin blogisi, ja sekin on hieno...Onpa hienoa, kun löysin blogisi, ja sekin on hienoa, että kirjoitat tästä aiheesta. Olen itsekin miettinyt tosi paljon tätä aihetta, kun vähän väliä mietin, miten hitaasti juoksen verrattuna moneen muuhun. Avainsana taitaa kuitenkin olla tuo "vertaan". Ei pitäisi verrata vaan edetä omaan tahtiin ja omilla nopeuksilla niin, että tuntuu hyvältä. Sehän on tärkeintä, että juokseminen antaa itselle jotain, vauhdista viis.Jonnahttps://www.blogger.com/profile/10592628049309016236noreply@blogger.com