torstai 4. elokuuta 2016

Matkalla omiin unelmiin omalla tahdilla


Olen miettinyt blogin kirjoittamista pidemmän aikaa. Mietinnäksi on jäänyt, koska olen asettanut tietämättäni riman huikean korkealle.

Netti on pullollaan blogeja. Se on myös pullollaan juoksublogeja ja muita tavalla tai toisella hyvinvointiin liittyviä blogeja. Monet kerrat mietin, onko minulla sellaista sanottavaa, jota ei olisi jo jossain sanottu. Mietin, osaanko hurjan laveasanaisena kirjoittajana kiteyttää asiani.

Pohdiskelin näitä ääneen lauantain Tampere Countryside Marathonin jälkeen ja ihanasti sain kannustusta omaa juoksublogia pitävältä Marikalta. Linkittäisin hänen bloginsa tähän, vaan en vielä osaa. Koska tänään sataa ja olen lomalla, sukelsin Bloggerin syövereihin ja koetin saada selkoa, miten blogi perustetaan ja miten sitä käytetään.

Teknisten vaikeuksien jälkeen teksti on julkaistu. Blogin ulkoasusta ja sen muokkaamisesta en ole yhtään aamua viisaampi. Siihen tarvitsen näkevien ihmisten apua, sillä ruudunlukuohjelman käyttäjänä koen olevani pulassa. En näe mitään, mitä näytöllä on, vaan lähes sokeana olen ruudunlukuohjelmien eli synteettisen puheen ja pistekirjoitusnäytön varassa.

Kirjoitan itselleni ja kirjoitan sinulle. Koululiikunnan vihaajasta, aina viimeisenä joukkueisiin valitusta ja lähes jokaisessa lajissa huonoimmasta lapsesta ja nuoresta kasvoi aikuinen, joka innostusten ja herpaantumisten kautta löysi liikkumisen ilon. Säännöllisesti olen liikkunut vajaan kymmenen vuotta. Kaikki alkoi SATSin ryhmäliikuntatunneista, jotka olivat vuosia ainoa tapani liikkua. Sattumien kautta löysin salitreenin ja vielä suurempien sattumien kautta uimisen ja juoksun. Nyt kaksi rakkainta vapaa-ajan helmeä ovat liikunta ja lukeminen. Edes vesisade ei saa minua jäämään kotiin, jos lenkistä on kaverin kanssa sovittu.

Jäsentyneemmillä ajatuksilla ja uutena päivänä kerron, millaisen tien olen tähän hetkeen kulkenut. Nyt fiilistelen vielä lauantaissa ja Teiskon helteisissä maalaismaisemissa.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti