Saako skoolata?

Kesäkuu vaihtui heinäkuuksi ja mielessä siinteli tavoite. Se on aika lähellä. Se on yllättävän lähellä. Jos...

Torstaina laitoin kaverille viestin, voitaisko huomenna juosta 13,4 km. Tunnustin tulleeni ahneeksi. Ei voinut antaa olla, kun houkutus kävi ylivoimaiseksi.

Olin juossut viikolla hirmuisesti ja tiesin, että perjantain lenkki on ihan ylipitkä. Vaan silti se oli tehtävä. Lähdin jokivartta Vanhankaupunginkoskelle. Ylämäet tuntuivat väsyneissä jaloissa. Oli kuuma, kun aurinko päätti ilmestyä. Vähän tuulee, joten en ehkä häviä vesipisaroina hiekkatien pintaan.

Arabianrantaan ja meren ihastelua. Päätöksiä, mistä ja miten kierretään. Hanhia edessä - ei kiitos. Hanhet pitäköön nurkkansa - annan periksi ja käännyn takaisin.

Kotinurkilla kymppi täynnä. Ei riitä, sillä 3,4 tarvitaan. Suunnitelma, jonka pitäisi riittää. Tiukalle voi mennä, mutta riittää. Kehän luona joen yli ja Kehän vartta kohti junarataa. Ihmeellisiä katutyömaita, joissa joku oli ryövännyt asfaltin ja jättänyt vain pölyävän hiekan. Oli siinä yksi kaivurikin.

Junaradan ali ja puolisen kilsaa kotipihaan. Varmuuden vuoksi pihassa sen verran eestaas, että kaverin mittari näytti 13,43 kilsaa. Nyt ei jää mitään epävarmuutta eikä sattumalla ole sijaa tässä puuhassa.

Vuoden 2018 juoksukilsojen saldo on 1000,2 km. Ihmettelen, miten olen ehtinyt. En tiedä, miten olen jaksanut. En käsitä, mistä olen kaivanut motivaation lähteä. Suurin mysteeri on kuitenkin aika. On vaikea ymmärtää, mistä olen elämässäni löytänyt hieman yli kuusi vuorokautta, jotka olen kuluttanut hiljaa hipsutellen, reippaita lenkkejä manaten tai vetojen minuuttien loppumista toivoen. Samalla olen tehnyt valtavasti töitä ja opiskelijanuoreni mielestä olen myös ollut kotona ja jutustellut hänen kanssaan opinnoista, maailmanmenosta ja kaikesta eriskummallisesta nähdystä tai kuullusta.

Vuonna 2015 tonni täyttyi räntäsateessa pimeänä joulukuun iltana muutama päivä ennen joulua. Katselimme ikkunoiden jouluvaloja ja tahdonvoimalla kipitimme puuttuvat kilometrit. Muistan sen huiman fiiliksen, kun ekan kerran saavutin jotain ennen aivan uskomattomalta tuntunutta.

Vuonna 2016 tonni täyttyi 10.9, joka oli kuulas syyskuinen lauantai. Aurinko pilkisteli ja syyskuinen päivä näytti parhaita puoliaan. Vuonna 2017 tonni täyttyi keskellä tukahduttavan helteistä Street runia. Jossain ennen Lauttasaarta se maaginen kilsamäärä oli täynnä.

Nyt tuo lukema oli vastassa aurinkoisena ja lämpimänä perjantai-iltana 6.7. Aiempina vuosina en ole tallettanut, miten paljon tunteja olen tonniin päästäkseni kuluttanut. Tällä kertaa kirjoitin tuon ylös. Jos saan ja voin jatkaa juoksuaskelilla hetkien taittamista, uteliaana haluan nähdä, miten monta vuorokautta siihen ensi kerralla kulutan.

Punatukkainen tyttö miettii ja katsoo taaksepäin. Jos mulle olisi muutama vuosi sitten joku sanonut, mistä iloitsen tänään, olisin pitänyt häntä pahasti seonneena. En olisi voinut kuvitellakaan, että juokseminen vie sydämeni. Annoin sille varovasti pikkusormen ajatellen kiskaisevani omani lujaa takaisin. SE ei päästänyt irti, vaan nappasi mukaansa koko käden ja koko punatukkaisen tytön.

Sokeana en juoksisi ulkona metriäkään ilman näkeviä ihmisiä. Olen äärimmäisen kiitollinen ystävistä ja kavereista, jotka olen elämääni saanut. Aivan yhtä kiitollinen olen niistä parista avustajasta, jotka ovat juosseet kanssani milloin mitäkin lenkkejä. Juoksun kautta olen tutustunut uusi ihmisiin ja saanut aikuisiällä ystäviä. Elämä voisi olla kovin toisenlaista, jos olisin valinnut muuta. Tänään en osaisi ajatella, mihin olisin voinut päätyä toisenlaisilla ratkaisuilla. Uskon, ettei kaikkia ratkaisuja ole vielä tehty, vaan yllätyksiä on edessä.

Haluan jatkaa suuntaan, johon olen menossa. Hassusti uskon, että sateenkaaren päästä tai jostain aivan muualta löydän asioita, joista nyt vain varovasti haaveilen. Haluan pitää kiinni unelmista ja ihmisistä, jotka mun elämään ovat viimeisten vuosien aikana tulleet. Samalla toivon kohtaavani uusia ihmisiä ja ties mitä muuta.

Kaikelle tälle punatukkainen tyttö skoolasi Cavalla. Se maistui ja juhlisti omaa fiilistä hitusen lisää.